Luku 1 Johdanto

Suomen ajokoira alkoi kiehtoa itseäni jo 1960-luvulla. Huomasin kerran talvella mummoni luona peltoaavalla paksussa hangessa juoksevan rusakon ja sen perässä ajokoiran. Se hakkuen seurasi uupumatta jänistä pitkän päivän. Ihmettelin, miten se pystyi seuraamaan ajettavaa tielläkin, jossa ei näkynyt mitään jälkiä edellä menneestä jäniksestä. Pappani selitti, mihin sen kyky perustui. Muistan haistelleeni tiellä ollutta jälkeä mutta en siitä mitään hajua tunnistanut. Olin vajaa 10-vuotias enkä ymmärtänyt ihmisen ja koiran hajuaistin eroa. Mutta kiinnostus asiaan syttyi.

Nuoruudessa minulla oli useita hyviäkin sekarotuisia metsästyskoiria mutta ensimmäisen ajokoiran laitoin vasta 1980-luvulla. Se oli pettymys löysyyden vuoksi mutta sen jälkeen aloin perehtyä ajotaipumuksen periytymiseen.  Aluksi kuuntelin harrastajien puheita ja kokemuksia koirista ja "huippukoirista". Myöhemmin homma "karkasi käsistä" ja aloin selvittää ajokoirien sukupuuta. Mistä tuollainen "huippukoira" on jalostunut? Selvitystyön edetessä kiinnostukseni vain lisääntyi ja laajeni muihinkin rotuihin ja eläimiin. Projektia kesti 35 vuotta.

Vinha Eri-Halu synt. 1936
9 sukua jatkanutta jälkeläistä 

Olen näille sivuille koonnut olennaisia havaintoja vuosien varrelta. Aineiston lähtökohta on nykyinen 2019 vuoden elossa oleva ajokoirakanta ja niiden esipolvet niin kauas, kuin tiedot ovat olleet löydettävissä. Tiedosta olen koonnut ajokoiran sukupuuta 1800 luvun loppupuolelle saakka.
Lisääntyneiden koirien sukupuu käsittää jonkin verran yli 15000 koiraa. Sukupuussa on vain yksilöt, joilta on jälkeläisiä nykykoirissa.

Sukupuun avulla on voinut selvittää, miltä koirilta on poikkeuksellisen paljon geeniperimää nykykoirissa ja mitkä ovat supistuneet minimissään yhden yksilön varaan. Myös sukupuiden urkkilinjat ja emälinjat ovat helposti selvitettävissä sukupuun avulla.

Alussa minua kiinnosti, miksi osa koirista oli liian tiukkoja, osa liian löysiä. Samoin ihmettelin yhtä kaverin 1970-luvun urkkia, joka oli enimmäkseen valkoinen selkää myöten. Sittemmin ajokoiramieslehden artikkeleista ja myöhemmin nettisivujen tiedoista on löytynyt paljon muitakin kiinnostavia selvitettäviä ominaisuuksia.

Olen pyrkinyt löytämän vastauksia seuraaviin asioihin:
Onko useita suoria urkkilinjoja olemassa ja jos on, niin mitä koiria siellä alkupäässä on?
Kuinka monta emälinjaa on löydettävissä, ja mistä ne "alkavat"?
Miten vertailla menestyviä ja leviäviä "linjoja"? 
Onko koirien myöhempien polvien jälkeläismäärillä ja nykyisellä ajokoemenestyksellä yhteyttä?
Onko eri "linjoilla" eroavaisuuksia ajotaito- ja näyttelyominaisuuksissa?
Mitä "alkusuvuista" kettukoirat tulevat?

Hertta-Luvia 2612/XII synt. 1922

4 sukua jatkanutta jälkeläistä

Lähteinä olen käyttänyt mm. Koiranettiä, muiden nettisivustoja, erilaisia Suomen ajokoiran vuosijulkaisuja, Kennelliiton tietokantoja ja Suomen ajokoirajärjestön toimiston palvelua. Tästä erityiskiitos ystävälliselle Jaana Leppiaholle. Monille vanhoillekin kirjausvirheille on löydetty oikaisut.

Harrastajat ovat omilla siitosvalinnoillaan vaikuttaneet siihen millainen ajokoiramme tällä hetkellä on. Säännöillä on linjattu sitä, miten koiran tulee työskennellä metsässä ja miltä sen tulee näyttää. Koiran aistit, kyky oppia ja luonne ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Kaikkina aikoina jotkin koirat olleet suositumpia kuin toiset ja siksi niiden perimää on runsaammin nykyisessä populaatiossa. Urkkien narttuja runsaampi jälkeläismäärä tekee niistä tässä mielessä "tähtiä". 

Lähdetään 1980-luvulta taaksepäin. Muurivuoren, Kyrönperän, Hovipolun ja Konikangen koirien taustalta löytyvät urkit Poku/82, Konikangen Hapatus/82, Peikko/84 sekä Pirttirinteen Asser/81. Periyttäjänä on vrvistettu myös Riku/81. Pokulla oli hyviä pentueita yhdistelmän Soitinkorven Peku/79 Ritva/80 jälkipolvien kanssa. Näiden koirien taustalla ovat 1970 luvulta Joko/73, Rossi/73, Tiilu/74 sekä Kasken Hai/77.

Suorastaan legendaariseen maineeseen nousi 1960 luvulta yhdistelmän Hölynpöly/60 Jaana/63 jälkeläiset. Hölynpöly jätti jälkeläisineen paljon muitakin suosittuja koiralinjoja, joilla oli keskenään selviä eroja. Mainittakoot näistä metsäveriset Jaanalaiset, kettukoirat Rekosta ja pitkien ajojen Suonperäset.  Oman maininnan ansaitsee myös yhdistelmä Jaanatuure/68+Heta/67.

Ajokuningasta Jack/64 voi kyllä pitää yhtenä kaikkien aikojen periyttäjistä. Siltä jäi kaksi erittäin laajalevikkistä jälkeläistä Viki/69 ja Rita/69, Jokon emä. Jackin emälinja on Klinga-Luvilaista verta, joka keski hyvin linjasiitosta. Samalla 1960 vuosikymmenellä syntyi yhdistelmän Terra/64 Tella/61 urkkipennut, joista maininnan ansaitsee Rami/67.

Tässä yhteydessä on hyvä esittää linjat, joiden runsaus jalostuksessa osoittautui myöhemmin  ongelmaksi. Ensiksi Jack/64 > Viki/69 > Kasken Hai/77, sitten Jack/64 > Rita/69 > Joko/73,
Hölynpöly/60 > Jokirinteen Juro/66 > Reko/68, Terra/64 > Rami/67 > Rossi/73 > Poku/82.

Klinga-Luvilaiset Klinga/59 ja Deisi/59 sekä Hiivan koirat Hiivan Saku/55 ja Hiivan Jehu/59 yhdistelmästä Parru/51+Jeppe/51 ovat 1950-luvulla syntyneet suosikit. Kasvattaja n imistä mainitakoon Hiivan lisäksi Valorin kennel. Sodan päätyttyä oli metsästysharrastus alkanut uudestaan ja tälle vuosikymmenelle ilmestyi runsaasti uusia harrastajia. Koirien esivanhemmat tulivat pääasiassa kahdesta urkista ja kahdesta yhdistelmästä.

 

Nuo urkit ovat Vinha Seppo/44 sen pentu Hopun Iiro/47 sekä Kaisan Aliville/44 ja sen pentu Pekka/52. Menestyviä jälkeläisiä jättivät yhdistelmät olivat Hurri/35+Vinha Kiva/38 sekä Lari Veto/36+Viiman Viri/37. Jälkimmäisten yhdistelmän koirat tunnetaan Kimmon kennelin kasvattamina. Näiden lisäksi on 1940 luvulta mainittava kaksi koiraa, pilkkuja jättänyt urkki Ajo/41 sekä sen jälkeläinen Raila/46, Pekka/52:n emä.

Bobi Halu/26 on varmasti kaikkein merkittävimmin koiran ulkomuotoon vaikuttanut koira. Sitä ja sen urkkipentua Ukko av Huuna Träff/29 jälkeläisiä esiiintyy ihan ylivertaisesti nykykoirien sukupuussa. On kaksi pitkää ylivertaista linjaa noihin 1940 luvun periyttäjiin. Bobi Halu > Ukko av Huuna Träff > Peuhan Esko > Kaisan Aliville sekä Bobi Halu > Turu Halu > Vinha Eri-Halu > Vinha Seppo. Bobi Halu toistuu muitakin reittejä pitkin Ali-Villen ja Vinha Sepon sukutauluissa. Urkki linjojen lisäksi oli hyviä narttuja Peuhan ja Vinha kenneleissä. Suosittuja yhdistelmiä ovat olleet Bobi Halu+ Norma Halu sekä Ukko av Huuna Träff +Rapp. On syytä mainitita myös yhdistelmä Ahlholmens Steady+Klinga av Furuborg,jonka jälkeläiset sopivat erittäin hyvin Ukko av Huuna Träffille ja tämän jälkeläisille. Furuborgin koirat tulivat Heikki + Donna III Trio yhdistelmästä.

Suomen itsäistymisen aikoihin 1910 luvulta nousevat esille onnistuneet yhdistelmät Dux Trio + Vainu Halu, Killi Trio +Vainu Halu, Dux Trio + Kaima Trio, Heikki + Vaino, Heikki + Donna III Trio ja Santtu + Kaima Trio pentueet. Näistä lähteviin Vainon ja Halu linjoihin toi oman lisänsä Esko -Luvia.

Ihan alkuaikojen yhdistelmästä nousee ylitse muiden Träff + Klinga. Sen jälkipolvien nartujen, 643/3 Stella ja 1184/5 Nita, jälkeläisistä lähti kehittymään nykyinen koirakanta. Sen muodostumisessa suuri rooli on urkkilinjalla Träff > Raj > Kalle II > Champion Någe > Palm av Paias Poker av Paias> Prakt av Paias > Stej Halu > Bobi Halu > Ukko av Huuna Träff > Peuhan Esko > Kaisan Ali-Ville. 

Merkittävimmät narttulinjat Vainu Halu ja Vaino lähtevät aikoinaan nartusta Sally. Aiemmin mainitun 643/3 Stellan  lisäksi pitää mainita 334/1 Pela, josta alkavat Vinha koirat. Nämä 4 narttua ja tuo urkkilinja ovat antaneet geenieväät ajokoiran kehittymiselle.