tiistai 10. marraskuuta 2020

Luku 9 Kettukoirat

Suomenajokoirilla on oma nykyään oma kettukilpansa. Herkkyys ketunajoon on voimakkaasti periytyvä ominaisuus. Kettu- ja jäniskokeiden koesäännöt painottavat eri ominaisuutta mutta eläimen jäljellä pysyminen on olennaista. Monet koirat ajavat sekä kettua että jänistä, riippuen kannan runsaudesta. Sukulinjoista löytyy kokeiden perusteella jokseenkin puhtaita jänis- ja kettulinjoja. Historiakirjoissa kerrotaan ajokoirien ajaneen kettua jo 100 vuotta sitten - siis ilmeisesti aina. Perinteisen ketturaudalla pyynnin loputtua on metsästys ajalla koiralla saavutanut suosiota.Tällä vuosituhannella jo noin 1000 koiraa on ajanut kettukokeissa ykkös- tai kakkostuloksen ja ajokoirista on alkanut muodostua omia kettulinjoja.  
Noiden koekoirien vanhempina on reippaat 700 eri koiraa mutta vain 170 koiralla on yli 3 koejälkeläistä. Iso vanhempina 70:llä on yli 10 koejälkeläistä, joten sukupuu supistuu nopesti ja vielä nopeammin, jos jätetään jänistä ajavat suvut pois. Alla on luettelon kärkeä. 


Seuraavassa esipolvessa on mukana mm. Tuomipuskan Jesse, jolta on merkittävä määrä myös jäniskokeissa menestyneitä jälkipolven koiria. Kettukoirien oma sukupuu on liian suppea, joten jalostuksessa on käytety myös yleisiä siitosurkkeja.



Keräsin tietoja 9 sukupolven ajalta taaksepäin ja laskin, miten paljon noissa 2000-luvun koekoirissa on minkin esipolven perimää. Ja tältä se näyttää.



Reko/68 on selvästi kettulinjan alku. Muidenkin kettuveristen linjojen alut löytyvät 1960-1970 luvuilta. Yllä olevassa luettelossa on jo koiria, jotka ovat tunnettuja periyttäjiä - kuten  
Rossi, Joko, Rami/67, Hölynpöly ja Kasken Hai. Sama piirre koskee narttujakin. Keskimäärin ajokoirien jälkeläisistä käy kettukokeissa 3% ja jäniskokeissa 11%.Koiran luvun  poikkeama ylöspäin kertoo herkkyydestä ko. taitoon. Herkkyys ketulle on jäljitettävissä ajokoirissa 1920 luvulle saakka.

Reko syntyi Jokirinteen Juro/66 Kihu/59 yhdistelmästä. Pentuesta tuli kaksi muutakin kettuajurien perittäjää. Muita 1960 luvulta löytyviä kettuverien perittäjiä oli yhdistelmästä Jack/64 Klinga/63. Klinga/63:sta oli hyvä pentue myös Jokirinteen Juron kanssa. 
Alla oleviin taulukoihin olen kerännyt sellaisia koiria, joilta on jatkunut useampia kettuverisiä linjoja. pitkin jälkeläisiä 2000-luvulle.  Jo 1950-luvulla muutama koira jätti muita enempi kettuverisiä jälkeläisiä. Tällaisia olivat Hiivan Jehu/59, Kunnelin Ari/57 ja Tuuka/55. Yhdistelmä Hiivan Saku/55+ Peni/57 oli hyvä myös tässä mielessä. Ylleensäkin yhdistelmän Parru +Jeppe/51 jälkipolvista löytyy paljon ketunajureita. Näitä mainittuja koiria ei kuitenkaan voi pitää vielä kettukoirina, koska niiden jälkeläiset ovat periyttäneet selvästi runsaammin jänisajureita kuin kettun ajureita.    

Alla olevaan taulukkoon olen keräänyt niitä linjojen alkuja, joista varsinaiset kettukoirat ovat alkaneet. 
   



 Taulukoiden 5 urkkia ja 3 narttua lisättynä Kihu/59:llä voi pitää kettulinjojen alkuina. Niiltä on tullut runsaimmin kettuverisiä jälkeläisiä 2000-luvulle. Alla Kihu/59:n osalta supistetua mallia taulukosta, jolla olen kettukoirien alkujuuria selvittänyt. Prosenttiluku kuvaa, kuinka paljon enemmän koiran jälkipolvissa on kettukokeen 1-ajureita verratuna koko rodun keskiarvoon. Numero nimen perässä kertoo 3. polvessa hyvää ketunajon ominaisuutta periyttäneiden jälkeläisten lukumäärän, jos se on vähintään 5. 



Koira voi jättää hvyiä kettuajureita ja jänisajureita. Parhaimmat näistä ovat ns. kolmoisvalioita. Erityinen mielenkiinto on niissä koirissa, joiden jälkipolviss alkaa kiinnostaa enemmän kettu kuin jänis. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuri osa 2000-luvun jälkipolvista on saanut ketun ajokokeista ykköstuloksen. Mukana on ne alkuaikojen koirat, jonka jälkipolvissa on vähintään 8 koekoiraa 2000-luvulla. 


 
Yleensä käy niin, että jälkeläismäärän kasvaessa kaikenlaiset vertailuprosentit lähestyvät kaikkien keskiarvoa. Siksi suuri %-luku ei välttämättä kerro ylivertaisesta hyvyydestä. Niinpä 9. sukupolven kettukokeissa ykkösen ajaneiden  jälkeläisten lukumäärän perusteella kärjessä ovat seuraavat.



Suosituilla urkeilla on aina paljon kaikenlaisia jälkeläisiä. Prosenttiosuus koko jälkeläispopulaatiosta on kuitenkin pieni, vaikka absoluuttinen määrä onkin suuri. Vaikka Hölynpöly on Rekon urkin isä, ei se paljoa vaikuta Hölynpölyn prosenttiin. Rekon jälkipolvien jäniskokeiden 1-prosentti vain 4% jälkeläiskannasta. 

Alla olevassa taulukossa on 1960 luvulta levinneimpiä koiria arvioituna 2000-luvun jälkeläisten perusteella.  A1% on jälkeläisten jäniskokeissa 1-tuloksen ajaneiden osuus. K1% on kettukokeissa vastaava. N1% on näyttelyssä ERI tai paremman tuloksen saaneiden osuus, LO% on lonkkakuvauksessa saatujen A-B tuloksen saaneiden koirien osuus ja PENNUT% on penikoiden jälkeläisten osuus. Kun jälkeläisten K1% on isompi kuin A1% voi puhua todellisesta kettukoirasta.  



Kettukoirien sukupuu on "suppeampi" kuin puhtaiden jäniskoekoirien ja sillä lienee vaikutus muihin eroihin.   Lopuksi vielä luettelo kuuluisimmista urkeista, joilla runsaasti ketunajureita jälkeläisissä.


 Rekosta lähtevä voimakkaimmin levinnyt linja on seuraava:
Reko/68 > Suju/76 > Rokki/79 > Unski/84 > Riitasalon Retu/78 > Viikkineva Manta/89 > Ransu/91 > Ajoketun Kisälli/01 
Kolme muutakin on syytä mainita.
Kihu/87 > Senna /92 > Möksin Lotto/97 > Jänkärevon Noora/99 > Jänkärevon Riesa/03 > Viipyketun Erä-Riemu/06
Sitten 
Kösteri/86 > Taluksen Paukku/95 > Pomo/99 
ja yhdistelmän Vapusalo Saro/02+ Repomäen Iiris/03 > Vihreäntalon Hamppi/07.

Viime aikoina noihin linjoihin on koitettu hakea uutta verta. 



 

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luku 3 Tärkeimmät koirat vuosikymmenittäin

Vaikka ajokoiran sukupuussa on paljon koiria, vain muutamat nimet toistuvat koirien sukutauluissa. Nämä yksilöt ovat kehittäneet rotua sella...